Kertomuksia kiinalaisesta kuujuhlasta

 
Juotuaan kuolemattomuuden eliksiiriä Chang`E menee kuuhun. (Kuvitus: Tao Yin, Epoch Times)

Kuujuhlaa kutsutaan myös keskisyksyn juhlaksi ja se on yksi Kiinan suurimpia juhlapäiviä. Kiinan kuukalenterin mukaan se osuu aina 15. päiväksi kahdeksantena kuukautena. Tänä vuonna se on 8. syyskuuta.

Kuujuhla otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Tang-dynastian alussa ja siitä tehtiin virallinen vapaapäivä, josta tuli laajalle levinnyt juhlaviikonloppu Song-dynastian aikana. Qing-dynastian aikana siitä tuli yhtä tärkeä kuin uudenvuoden juhlinta.

Aivan kuten mikä tahansa perinteinen kiinalainen juhla, sen alkuperä löytyy historiasta, joka on periytynyt sukupolvelta toiselle, ja se on aina liittynyt kuussa olevaan naiseen - Chang'E'hen.

Kiinalaisen kertomuksen mukaan taivaalla oli kerran kymmenen aurinkoa. Lämpö kuivatti maaperän, joten se ei voinut enää tarjota ihmisille vettä ja elämää. Sankari Hou Yi jännitti jousensa ja ampui alas yhdeksän kymmenestä auringosta ja pelasti näin ihmiset maan päällä.

Hän sai kuningataräidiltä kuolemattomuuden eliksiirin, joka antaisi ikuisen elämän taivaassa. Turvallisuussyistä hän antoi eliksiirin vaimolleen Chang`E'lle. Naapuri kuuli kuolemattomuuden eliksiiristä ja yritti taivutella vaimoa luovuttamaan se hänelle.

Hetken epätoivossa Chang'E nieli osan pullon sisällöstä, ja hänestä tuli heti jumalatar, joka lensi kuuhun. Kun Hou Yi palasi kotiin, hän huomasi vaimonsa olevan poissa. Hän katseli taivaalle huutaakseen vaimolleen, ja samassa hän huomasi, että sinä yönä oli täysikuu ja taivas oli epätavallisen kirkas.

Hän näki vilauksen vaimostaan, joten hän haki pyöreitä kakkuja, joita Chang'E käytti pyytäessään siunausta taivaasta. Siitä lähtien on ollut perinne, että ihmiset tuona päivänä palvovat taivasta kuukakuilla.

On monia asioita, joita kiinalaiset tekevät viettäessään kuujuhlaa, mutta useimmat perinteet ovat unohtuneet paitsi se, että syödään kuukakkuja (pyöreä kakku, jonka täyte on tehty sokerista, siemenistä ja mausteita sisältävästä massasta).

Ollessani noin 7-vuotias, ymmärsin ensimmäistä kertaa mitä kuujuhla oli. Isoäitini on perinteinen kiinalainen nainen jolla on yllään perinteinen kiinalainen napitettu pusero.

Kuujuhlan iltana mummo hiipi hiljaa pois huoneestamme. Olin utelias ja halusin nähdä mitä hän tekee, joten seurasin häntä. Mummo vinkkasi minut nopeasti pois ja sanoi, että minun pitäisi mennä leikkimään. En tyytynyt siihen, vaan hiivin hänen perässään takapihalle.

Näin hänen laittavan esille hedelmiä ja kuukakkuja. Sitten hän sytytti suitsukkeita ja polvistui rukoilemaan. Katsoin häntä vähän aikaa ja palasin sitten nopeasti sisälle.

Myöhemmin ymmärsin, että isoäiti rukoili taivasta ja maata. Kuujuhlassa ei ole kyse vain kuun jumalattaren palvomisesta, vaan myös siitä, että osoittaa arvostavansa taivasta ja maata. Sinä päivänä perheet pukeutuvat pukuihin ja kokoontuvat yhdessä juhlimaan viikonloppua.

Hedelmät ja kuukakut katetaan maan jumalalle ja kuun jumalattarelle ja ihmisten odotetaan myös jakavan kuukakkuja toisilleen. Perinteisesti kuukakut leikataan useaan osaan, yksi pala jokaiselle perheenjäsenelle. Jos joku perheenjäsenistä ei ole paikalla, pala täytyy varata kyseiselle henkilölle.


http://se.clearharmony.net/articles/a110928-Berattelser-fran-den-kinesiska-manfestivalen.html

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.