Ajattele enemmän muita

Tervehdys Mestari, tervehdys kanssaharjoittajat

Vuoden 2013 Shen Yunin Hollannin promotointityössä olin koordinoimassa postitusta, kuten tein muinakin vuosina. Etsin alueita, piirsin karttoja ja jaoin ne harjoittajien kesken. Viikonloppuisin vein harjoittajat näille alueille jakamaan esitteitä. Kun he olivat valmiita, he soittivat minulle, ja vein heidät seuraavalle alueelle.

Eräänä aamuna annoin uuden kartan eräälle harjoittajalle. Yhtäkkiä muistin, että hän oli saanut aluekartan viime kerralla, ja kysyin oliko hän saanut valmiiksi sillä kartalla olevan alueen. Hän vastasi, ettei ollut. Pyysin häntä tekemään valmiiksi edellisen kartan ensin, mutta hän sanoi, ettei ottanut sitä mukaansa. Käännyin ja kysyin toiselta harjoittajalta, ja hän oli myös jättänyt edellisen kartan kotiin vaikka ei ollut saanut sitä aluetta valmiiksi, vaan otti uuden juuri antamani kartan. Aloin valittaa: ”Miksi ette kerro minulle, että edellisen kartan aluetta ei ole saatu valmiiksi ja kuitenkin otatte uuden kartan. Jos kukaan ei raportoi minulle asioista, miten minulla voi olla käsitys siitä, mikä on tehty ja mikä ei – siitä tulee valtava sotku.”

Myöhemmin en voinut päästää irti negatiivisesta ajatuksesta näistä harjoittajista. Tiesin, että kyse oli kiintymyksestä ja yritin torjua sitä, mutta en pystynyt pääsemään siitä täysin eroon. Oikeamielisten ajatusten lähettämisen jälkeen menimme auton luokse lähteäksemme jakamaan esitteitä. Kun olin kääntämässä autoa parkkipaikalta, vastaan tuli auto, mutta se ei päässyt ohi, koska olin keskellä tietä. Peruutin autoni kääntyäkseni, ja samassa kuulin voimakkaan ”bang”-äänen ja tajusin osuneeni johonkin takana olevaan. Kun menin ulos katsomaan vahinkoa, kumma kyllä mitään vahinkoa ei ollut tapahtunut, vaikka ääni oli varsin voimakas. Minulle tämä oli keppivaroitus, että minun pitäisi lopettaa valittaminen. Kun ymmärsin asian, kaikki pahat ajatukseni hävisivät saman tien.

Tämä muistuttaa minua onnettomuudesta, joka tapahtui viime vuonna – miten tärkeää on olla valittamatta. Viime vuoden Shen Yunin aikaan toinen harjoittaja, joka koordinoi promotointia ostoskeskuksessa, pyysi minua lähettämään hänelle kaikki kartat alueista, joille olimme jakaneet esitteitä, jotta hän voisi järjestää ostoskeskuspromotoinnin samoille alueille. Kävi ilmi, että kyseinen koordinaattori tulosti kaikki kartat ja antoi ne toiselle harjoittajalle eikä kertonut minulle asiasta. Kun puhuin asiasta hänen kanssaan, tunsin vihan nousevan. Aloin valittaa mielessäni, mikset koordinoi omaa osastoasi ja anna minun koordinoida omaani. Epäonnistuin täysin sisäänpäin katsomisessa enkä käsittänyt huonoja ajatuksiani hänestä, ja pahoilla voimilla oli tällöin tekosyy vainota minua.

Eräänä aamuna menin herättyäni keittiöön. Tunsin yhtäkkiä huimausta ja pyörryin. Muutaman tunnin kuluttua heräsin kylmältä lattialta. Kun yritin nousta, olin järkyttynyt nähdessäni verta kaikkialla maassa. Olin ehkä kaatunut ja lyönyt takaraivoni maahan. Tajusin nopeasti että olen harjoittaja, ja kaiken pitäisi olla kunnossa. Sinä päivänä minulla oli voimia ainoastaan maata sängyssä koko päivän. Kuuntelin Mestarin luentoja ja lähetin oikeamielisiä ajatuksia. Seuraavien päivien aikana monia pahoja ajatuksia tuli esiin. Se oli kuin suuri taistelu toisissa ulottuvuuksissa. Koko postitusprojekti viivästyi, koska olin kotona enkä voinut antaa harjoittajille uusia karttoja. Eräs harjoittaja soitti minulle ja ihmetteli koska voisin tulla. Aloin jälleen valittaa olevani niin heikko, etten voi edes kävellä, ja sinä pyydät minua tulemaan?

Seuraavana päivänä äitini tuli yhtäkkiä käymään luonani. Hän oli järkyttynyt nähdessään minut. ”Mitä sinulle on tapahtunut, näytät siltä kuin olisit kuolemaisillasi.” En kertonut hänelle onnettomuudesta ja sanoin vain olevani sairas ja parantuvani muutamassa päivässä. Hän vaatimalla vaati minua menemään lääkäriin, mutta kieltäydyin. Jos laupea Mestari ei olisi pelastanut minua, olisin maannut siellä enkä voisi nousta ylös. Viikon kuluttua paranin. Sanoin ankarasti itselleni etten saisi valittaa, kävi miten hyvänsä. Tämä oli vakava opetus minulle.

Yritin parhaani viedä harjoittajia ympäriinsä jakamaan esitteitä kaikkialle minne niitä tarvittiin. Joskus harjoittajat soittivat minulle ja pyysivät hakemaan heidät ja sitten viemään lähimmälle asemalle, jotta he pääsisivät kotiin. Huono ajatus välähti mieleeni ja halusin valittaa: ”Jos menette itse asemalle, se käy hyvin nopeasti. Olen nyt toisella puolella kaupunkia, ja se maksaa minulle tuplasti sen vaivan ja ajan tulla hakemaan teitä.” Korjasin ajatukseni välittömästi ja muistutin itseäni, että minun pitäisi ajatella ensin toisia. Menin sinne kuitenkin ja vein heidät minne he halusivat minun vievän. He olivat iloisia nähdessään minut ja tunsin ilon syvällä sisimmässäni tehdessäni toiset iloisiksi. Olimme harmoniassa kuin yksi suuri perhe.

Koska vain joillakin harjoittajilla Hollannissa oli auto Shen Yunin aikaan, myös ostoskeskuksia koordinoiva harjoittaja pyysi minua auttamaan materiaalien kuljettamisessa ostoskeskuksiin. Joskus oli vaikeaa, kun oli aika lähteä hakemaan ostoskeskuksen materiaaleja, ja harjoittajat olivat edelleen kiireisiä esitteiden jakamisessa eri alueilla ja saattoivat soittaa minulle koska tahansa. Kummallista kyllä, kun heitä olisi jo pitänyt hakea, he soittivatkin ja sanoivat menevänsä kotiin itse tai eivät tarvinneet minua enää. Tällä tavoin saatoin mennä hakemaan materiaaleja ostoskeskuksista. Mestari on todella järjestänyt kaiken täydellisesti.

Meillä on usein ollut 3-4 ostoskeskusta päivässä. Kaupat menevät kiinni klo 17; minun piti hakea samaan aikaan kahden ostoskeskuksen materiaalit. Joidenkin ostoskeskuksien edessä oli hyvin kylmä. Yritin tehdä asiat mahdollisimman nopeasti, jotta harjoittajien ei tarvitsisi odottaa minua liian kauan kylmässä ulkoilmassa. Kun olin ensimmäisessä ostoskeskuksessa, eräs harjoittaja oli hyvin hidas pakkaamaan. Ehkä hän ei huomannut, että minua odotettiin useissa ostoskeskuksissa. Mitä nopeammin halusin pakata, sitä hitaammaksi hän kävi. Aloin ärsyyntyä, valittaen kiirettä. Käsitin, että tämä on myös kiintymys; en voi pakottaa ketään mielipiteelläni ja voin vain tehdä parhaani rauhallisella mielellä. Saatuani tämän ostoskeskuksen asiat valmiiksi, menin toiseen ostoskeskukseen tunnin myöhässä. Ajattelin että he valittaisivat minulle, miksi olin niin myöhässä. Mutta yllätyksekseni he olivat hyvin iloisia nähdessään minut ja tervehtivät minua kuin vanhaa ystävää, jota he eivät olleet nähneet pitkään aikaan. Jälleen olin tässä harmonisessa kentässä; Falun Dafa on todellakin puhdas maa.

Shen Yunin aikaan käsitimme miten tärkeää ryhmän on opiskella säännöllisesti Fa’ta. Tämän jälkeen opiskelu järjestettiin joka sunnuntaiaamu. Olimme aikaisemmin yrittäneet lauantai-iltaa, mutta suurimmalla osalla harjoittajista ei ole autoa, ja olisi liian myöhä mennä kotiin julkisella liikenteellä. Meillä oli kaksi ryhmää, joilla oli eri mielipide sunnuntaiaamun Fa-opiskelusta. Ensimmäinen ryhmä ajatteli, että aika on kallisarvoista; he tulivat ainoastaan hakemaan materiaaleja mennäkseen tekemään asioita eivätkä osallistuneet opiskeluun. Saman ryhmän toiset harjoittajat osallistuivat Fa-opiskeluun ja lähtivät sen jälkeen ulos. He eivät halunneet jäädä hieman pidempään keskustelemaan ja jakamaan ymmärryksiä. Toinen ryhmä harjoittajia taas ajatteli, että Fa-opiskelu on todella tärkeää ja jäivät koko sunnuntaiksi sisälle opiskelemaan Fa’ta ja jakamaan kokemuksia, eivätkä menneet ulos tekemään asioita. Minä kuuluin tähän toiseen ryhmään, joka ajatteli, että jos emme tee opiskelua hyvin, tekemämme asiat eivät tule olemaan niin hyviä. Pian ymmärsin, että tämä oli myös väärin, koska minulla oli ainoastaan viikonloppuisin aikaa mennä ulos tekemään Shen Yun -asioita. Koko sunnuntain viettäminen sisällä tarkoitti että puolet viikonlopustani oli mennyttä, ja paljon varsinaista työtä oli tehtävänä.

Ensimmäinen ryhmä ehdotti, että aloittaisimme Fa-opiskelun aikaisemmin, jotta heillä olisi enemmän aikaa jäädä jakamaan ymmärryksiä. Toinen ryhmä ei ollut samaa mieltä, sillä jotkut tulivat kaukaa ja he myöhästyisivät opiskelusta, kun taas toisilla harjoittajilla oli perheet joista huolehtia, eivätkä voineet tulla niin aikaisin. Molemmat ryhmät valittivat toisilleen ratkaisematta ongelmaa vähään aikaan.

Menen usein vanhempieni luokse syömään, ja heillä on usein riitoja keskenään. He työnsivät ideoitaan muille ja ajattelivat aina olevansa oikeassa. He valittivat ja yrittivät vakuuttaa minua liittymään heidän puolelleen voidakseen todistaa olevansa oikeassa. Toinen osapuoli teki samoin. Koska olen harjoittaja, yritin antaa heidän tietää Fa-periaatteista, joita olin oppinut. Kerroin heille, jos te molemmat ajattelette olevanne oikeassa, kuka siinä tapauksessa on oikeassa? Jos kumpikaan ei voi ottaa askelta taaksepäin, ette pysty koskaan ratkaisemaan sitä.

Seuraavana aamuna tehdessäni seisomaharjoituksia yhtäkkiä vanhempieni riita-asia ja Fa-opiskeluryhmän ongelma välähtivät mieleeni. Aloin vertailla niitä keskenään. Eikö kyse ole samasta asiasta? Miksi harjoittajat käyttäytyvät samalla tavalla kuin vanhempani, jotka ovat tavallisia ihmisiä, riidellen siitä kuka on oikeassa ja kuka väärässä? Kyyneleet valuivat kasvoillani, ja se todella sattui sydämeeni, että me harjoittajat emme voi päästä niin pienen asian yli. Päätin lähettää sähköpostia joillekin harjoittajille jakaakseni ymmärrykseni. Myöhemmin Fa-opiskelu vaihdettiin alkamaan aikaisemmin.

Mestari sanoi ”Olennaiset ahkeraan edistymiseen” artikkelissa ”Laiminlyömättömyys Buddha-luonnossa”: ”Haluan myös kertoa teille, että menneisyydessä luontonne itse asiassa perustui egoismiin ja itsekkyyteen. Tästä lähtien, mitä tahansa teette, teidän tulisi ottaa ensin toiset huomioon saavuttaaksenne oikeamielisen Valaistumisen epäitsekkyydessä.”

Minä ja muutamat harjoittajat Hollannissa olemme mukana myös Marssiorkesterissa. Kun paraati on tulossa, meidän täytyy rekisteröityä internetin kautta etukäteen, jotta Marssiorkesterin koordinaattorit tietävät, kuinka monta ihmistä tulee, järjestääkseen hotellin ja ruoan jne. Koska jotkut harjoittajat ovat hieman vanhempia eivätkä osaa rekisteröityä netin kautta, he pyysivät minua usein tekemään sen puolestaan. Heitä on vaikea tavoittaa puhelimella, ja joskus minun on soitettava useamman kertaa kysyäkseni lisää yksityiskohtia. Useimmiten olen tyytymätön, kun he pyytävät minua tekemään tämän heidän puolestaan, sillä se on helppo tehdä ja luulen että heidän lapsensa voisivat myös auttaa heitä, joten miksi aina pyytää minua? Heidän ei pitäisi olla riippuvaisia toisista harjoittajista.

Mestari sanoi luennossa “Dafa-opetuslasten on opiskeltava Fa’ta vuoden 2011 Wanshington DC:n suurkaupunkialueen Fa-konferenssissa: “ Jotkut ihmiset ovat onnettomia, kun he kohtaavat epämiellyttäviä asioita. Etkö silloin ole ihminen? Kuinka olet millään tavalla erilaisempi? Kohdatessanne epämiellyttäviä asioita on täsmälleen aika kultivoida itseänne, kultivoida mieltänne.”

Tiesin olevani onneton, ja että minun pitäisi ottaa toiset huomioon, ja yritin auttaa heitä kaikesta huolimatta. Erään kerran Marssiorkesterin koordinaattorit ilmoittivat, että meidän kaikkien piti tilata uusi hattu. Ensin epäröin kysyä näiltä vanhemmilta harjoittajilta, koska tiesin, että hekin saivat ilmoituksen sähköpostilla ja voisivat järjestää sen itse. Mutta menneisyydessä he eivät jotenkin lukeneet sähköpostia tai ymmärtäneet, ja usein he luottivat että toiset harjoittajat tekisivät sen heidän puolestaan. Ajattelin, ettei minun pitäisi olla itsekäs ja minun pitäisi antaa heidän tietää, tai he jäisivät tilauksesta paitsi ja pitäisivät vanhaa hattua, ja tämä tuo menetyksiä Dafalle. Kysyttyäni asiasta heiltä ja selitettyäni heille hatun koot, he pyysivät minua tilaamaan heidän puolestaan. Tein heille tilauksen illalla.

Seuraavana päivänä he soittivat minulle ja sanoivat haluavansa vaihtaa hatun koon, koska he olivat juuri lukeneet sähköpostin, ja heillä oli erilainen ymmärrys hatun koosta. Ärsyynnyin ja yritin tukahduttaa sitä ja sanoa heille, että lähettäisin illalla jälleen sähköpostia muuttaakseni heidän tilauksensa. Kaikki valittavat ajatukset ilmaantuivat jälleen: miksi järjestätte aina toisille ongelmia. Jos olisitte lukeneet sähköpostin aikaisemmin, olisitte voineet järjestää sen itse. Nyt minun täytyy muuttaa tilausta, mikä aiheuttaa paljon ongelmia tämän järjestäneelle koordinaattorille. Tajusin, että minulla on ongelma ja aloin katsoa sisäänpäin. Päästin irti kaikista negatiivisista ajatuksista heistä ja ajattelin ainoastaan heidän näkökulmastaan. Kyyneleet valuivat kasvoillani ja kaikki pahat ajatukset vain katosivat. Tulin hyvin iloiseksi ja todella halusin auttaa heitä sydämeni pohjasta.

Mestari sanoi “Fa’n selittämistä Falun Dafa -assistenteille Changchunissa: ”Edellytämme teidän olevan täysin poikkeuksellisia ihmisiä, täysin luopumaan omista kiinnostuksistanne ja olemaan täysin toisia varten. Mitä varten nuo Suuret valaistuneet olennot elävät? He ovat täysin toisia varten.”

Usein pinnalta näyttää siltä että olemme oikeassa. Mutta syvällisemmin tarkasteltuna kyse on silti siitä, että teemme asioita itsemme takia sen sijaan että tekisimme sen toisen henkilön vuoksi. Toivon, että voimme kaikki ratkaista konfliktimme kanssaharjoittajiemme kanssa, koska on arvokasta omata harjoittajia ympärillämme. Olemme kaikki Mestarin opetuslapsia.

Kiitos kaikki.

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.