Zhongnanhain tapahtumien syyt

Facebook Logo LinkedIn Logo Twitter Logo Email Logo Pinterest Logo
Pinnalta katsoen näyttäisi siltä, että Zhongnanhain tapahtumat saivat alkunsa Tianjinin tapahtumista ja eräästä He Zuoxiun kirjoittamasta artikkelista Falun Gongia vastaan. Itse asiassa se oli keskushallituksen huoli Falun Gongin valtavasta suosiosta joka oli todellinen syy näihin tapahtumiin. Seitsemän vuotta Li Hongzhi’n ensimmäisestä julkisesta luennosta 1992, Kiinassa oli 70-80 miljoonaa harjoittajaa. Tämä tarkoittaa, että on hyvin monimutkaista yhtenäisellä tavalla ymmärtää Zhongnanhain tapahtumia, koska sillä oli sekä pitkäaikaisia että lyhytaikaisia syitä, ja ne oli yhdistetty kommunistipuolueen poliittisiin konflikteihin.

Pitkä- ja lyhytaikaiset syyt

Pitkäaikainen syy Zhongnanhain tapahtumalle oli meneillään oleva Falaun Gongin painostus. Falun Gongin nopean leviämisen vuoksi keskushallitukselle tuli pelko ihmisten kontrolloinnin kadottamisesta. Hallitus oli sen vuoksi yrittänyt syöstä Falun Gongia massamedian avulla, kieltämällä kirjat, suorittamalla salaisia tutkimuksia ja viimeisten vuosien aikana, häiritsemällä harjoittajia harjoituspaikoilla ja yrittänyt tuhota harjoittajien harjoitusympäristön. Ei ollut mitään muuta tapaa ilmaista tosiasioita välikohtauksista ja kultivointimenetelmästä, kuin vedota keskushallitukseen. Kokoontuminen Zhongnanhaille 25. huhtikuuta tähtäsi juuri tämän tekemiseen.

Keskusviranomaiset aloittivat Falun Gongin kritiikkinsä 17. kesäkuuta 1996. Sinä päivänä julkaisi sanomalehti Guangming Daily (valtion valitustoimiston julkinen ääni, joka julkaisee artikkeleita jotka peilaavat ainoastaan hallituksen jäsenten mielipiteitä) artikkelin, joka kritisoi Falun Gongia ja nimitti menetelmää ”anti-tieteelliseksi” ja ”harhaanjohtavaksi”, sekä leimasi sen harjoittajat ”lahjattomiksi” ihmisiksi.

Heinäkuun 24. 1996 Kiinan uutisjulkaisujen ministeriö laati tiedonannon viiden kirjan takavarikoimisesta koko maassa, niistä yksi oli Kiinalainen Falun Gong. Sen jälkeen tusinoittain uutis- ja aikakauslehtiä alkoi liittyä kampanjaan Falun Gongia vastaan. Osa valtion palveluksessa olevia tiedemiehiä oli myöskin aktiivisia kampanjassa. He käyttivät hyväkseen sitä tosiasiaa, että heitä katsottiin ”tiedemiehinä” kun he panettelivat Falun Gongia. Kansallisten julkaisujen Keskusministeriö ja keskuspropagandaministeriö vaativat myös kaikilta kustantajilta, että ne eivät julkaise kirjoja jotka liittyvät Falun Gongiin.

Osa valtion ministeriöistä käynnistivät Falun Gongin tarkkailun vuoden 1997 alussa. Turvallisuusministeriö suoritti koko valtakuntaa käsittävän tutkimuksen Falun Gongista perustuen keskusteluun, joka johti siihen, että Falun Gong kuului nk. laittomiin uskonnollisiin aktiviteetteihin. Koska Falun Gongin harjoitukset eivät sisällä mitään sellaisia aktiviteetteja, tutkimus ei löytänyt mitään josta olisi voitu syyttää. Lähekkäin olevat valtion osastot muodostivat sitten tiimin valvoakseen Falun Gongia. Samalla ne vaativat kaikkia liikunnan osastoja tutkimaan Falun Gong-aktiviteetteja. Huolimatta siitä, että kaikkien osastojen vastaukset olivat positiivisia ja huolimatta siitä, että heidän raporttinsa osoittivat Falun Gongin aktiviteetiksi joka kohentaa terveyttä, parantaa sairauksia eikä siinä ole mitään laittoman uskonnon elementtejä, Turvallisuusministeriö itsepintaisesti katsoi että oli välttämätöntä valvoa tarkkaan Falun Gong-aktiviteetteja.

Heinäkuun 21. 1998 osa valtion ministeriöistä määräsi ”julistuksen Falun Gongin tutkimuksen suorittamisesta” ja väitti, että Li Hongzhi levitti pahaa lahkoa ja että Falun Gongin avainhenkilöt olivat tekemisissä rikollisten aktiviteettien kanssa. Julistus määräsi myös kaikki paikalliset osastot turvallisuuden ja poliitiikan suojelemiseksi tarkkailemaan näitten ihmisten ”sisäisiä” aktiviteetteja ja etsimään todisteita millä tahansa rikollisuudella Falun Gongista. On itsestään selvää, että Turvallisuuspalveluosastot olivat leimanneet Falun Gongin, ja että sen harjoittajat olisivat tekemisissä rikollisten aktiviteettien kanssa. Tämä tarkoitti toisin sanoen sitä, että tuomittiin ennenkuin tutkittiin.
Sen jälkeen kun tämä dokumentti julkaistiin, monet paikalliset turvallisuuspalveluosastot ilmoittivat, että Falun Gongin aktiviteetit katsottiin olevan laittomia kansankokouksia. He hajottivat ryhmäharjoitukset, takavarikoivat harjoittajien yksityisomaisuutta, pidättivät, löivät ja halvensivat sanallisesti Falun Gongin harjoittajia. Eräillä paikoilla harjoittajia sakotettiin ja Falun Gongin kirjoja kiellettiin. Harjoittajat yrittivät useita kertoja vedota normaalien kanavien kautta, mutta ilman tulosta.

Kiinan kansantasavallassa on vain yksi julkinen mielipide, joka on tarkoittanut, että viimeisten neljän vuoden aikana on julkaistu useita artikkeleita, jotka kritisoivat, tuomitsevat ja panettelevat Falun Gongia. Yksikään artikkeli, joka olisi puhunut Falun Gongin puolesta, ei saanut mahdollisuutta julkaisuun. Näillä edellytyksillä, koska muita vaihtoehtoja ei ollut, harjoittajat menivät Zhongnanhaille pyytämään hallitukselta häiriöttömän harjoitusympäristön. Siis muutamalla sanalla voidaan sanoa, että vetoomuksen Zhongnanhailla aiheutti pitkäaikainen panettelu, joka hallituksen ohjaamana oli luonut suuria vaikeuksia harjoittajille ja heidän harjoitusympäristölleen. Sitä paitsi harjoittajille ei ollut mitään muuta keinoa raportoidakseen tosiasioita – Kiinassa ei ole mitään muuta käytäntöä ilmaisuvapauteen.
Toinen, enemmän lyhytkantoinen syy Zhongnanhain vetoomukseen oli kuten sanottu, niiden harjoittajien vapauttaminen, jotka pidätettiin Tianjinin tapahtuman yhteydessä. Yritykset raportoida tapahtumasta viranomaisille johtivat kuitenkin siihen, että Tianjinin turvallisuuspoliisi oli luovuttamatta 45 harjoittajaa. Kiinassa vetoomus ei ole vain lailla suojattu, vaan myös ainoa kanava jota harjoittajat voivat käyttää raportoidakseen tosiasiat. Harjoittajien vetoomus Pekingissä oli laillinen; ainoa ero oli ihmisten lukumää-rässä, jotka siihen osallistuivat.

Poliittiset syyt

Hallituksen painostus, joka johti Zhongnanhain tapahtumiiin, oli luultavasti kytketty poliittiseen valtataisteluun hallituksen korkean tason virkamiesten keskuudessa. Eri ryhmillä keskushallituksessa oli vaihtelevia käsityksiä Falun Gongista. Niiden joukossa oli muutamia, jotka edistääkseen omaa poliittista uraansa, yrittivät hyötyä prosessista joka painosti Falun Gongia. Erään The Central News Agency raportin mukaan (4. toukokuuta, Taipei) saattoi hallituksen poliittista suunnitelmaa, joka oli 25. huhtikuuta tapahtuneen tapahtuman takana, kuvailla ”vapauttavaksi ennen kiinniottoa” ja ”hienoksi kärsimyksestä (hallitukselta) ennenkuin hyökättiin (Falun Gongia vastaan)”. Tarkoitus oli, että se näyttäisi siltä kuin Zhongnanhai olisi ollut uhattuna, jotta sen jälkeen voisi kieltää Falun Gongin. Se sallisi hallituksen osoittaa mahtinsa murskaamalla tämän nk. uhan.

Niinkin aikaisin kuin 1996 eräät osastoista panivat merkille Falun Gongin nopean kehityksen. Neuvonta-toimiston pääsihteeri siihen aikaan, Luo Gan, vaati Turvallisuusministeriötä suorittamaan salaisen tutkimuksen. Turvallisuuspalvelun henkilökuntaa osallistui salassa eri Falun Gongin tapahtumiin, mutta mitään todisteita rikollisesta toiminnasta ei voitu todeta.

Todisteiden puuttumisesta huolimatta hallituksella oli edelleen kaksi eriävää näkökantaa kuinka menetellä Falun Gongin kanssa. Osa katsoi, että Falun Gong oli turvallisuusriski, ei poliittinen ongelma. Sen vuoksi sitä ei heidän mukaansa pitäisi kieltää. Toiset olivat huolissaan Falun Gongin kasvavasta suosiosta ja vaikutuksesta, joka potentiaalisesti saattaisi olla voima, joka oli vastakohta kommunistisesta puoluehal-lituksesta. He päättivät kieltää sen. Luo Gan, joka 1998 alussa oli Keskuskomitean poliittisten- ja juridisten kysymysten sihteeri, puhui aktiivisesti Falun Gongin lopettamisen puolesta. Pääministeri Zhu Rongji hylkäsi ehdotuksen, kun taas presidentti Jiang Zemin ei ilmaissut kantaansa.

Luo Gan on sukua He Zuoxiu’lle Kiinan tutkimusakatemiassa. He Zuoxiu oli käyttänyt massamediaa Falun Gongin avoimeen panetteluun tarkoituksenaan luoda konflikti Falun Gongin ja keskushallinnon välille. Hänen tarkoituksenaan oli luoda välikohtauksia, jotka johtaisivat siihen, että kaikki ryhmät kommunistipuolueessa olisivat samaa mieltä siitä, että oli välttämätöntä ja oikein kriminalisoida Falun Gong. Huhtikuun 25. tapahtumien jälkeen Luo Gan raportoi, että Falun Gongilla oli kymmeniä miljoonia kannattajia, että sillä oli uskonnollisia ja harhaanjohtavia taipumuksia, että Li Hongzhi, joka silloin asui New Yorkissa (jossa hän asuu edelleen), oli epäiltynä kansainvälisten yhteyksien verkostosta. Hän raportoi, että Falun Gong oli sen vuoksi potentiaalinen uhka sosiaaliselle tasapainolle. Nämä näkökannat jaettiin laajasti myös Hongkongiin ja kansainväliseen mediaan tarkoituksella liioitella Falun Gongin ”uhkaa”. Kuinka harjoittajat voivat esiintyä ”hyvinorganisoidusti ja ohjatusti” ilman organisaatiota? Saattoiko se olla sen vuoksi, että turvallisuuspalvelun agentit olivat olevinaan harjoittajia?
Kolme päivää ennen Zhongnanhain vetoomusta Turvallisuusosastot olivat vastaanottaneet tiedon vetoomuksesta ja olivat alkaneet seuraamaan tarkasti tapahtumien kulkua. He eivät raportoineet vetoomustiedosta ennen tapahtumaa,vaan pitivät parempana ottaa kritiikki vastaan jälkeenpäin. Eikö tämä ollut keino sen vuoksi, että saataisiin hallituksen painostus ennen hyökkäystä?
Toinen todistumateriaali osoitti, että tapahtuma 25. huhtikuuta oli ansa, jonka virittivät turvallisuuspalvelun henkilökunta, ja siihen astuivat syyttömät Falun Gongin harjoittajat tietämättään. Seuraava jakso tarkastelee tätä aihetta.

Muutamia selvennyksiä

Zhongnanhain piirittäminen oli Kiinan turvallisuusosaston hämäys.

Väitetään, että Falun Gongin harjoittajat ”piirittivät” Zhongnanhain koska he muodostivat piirin alueen ympäri. Tämä järjestely oli itse asiassa turvallisuusoasaston kehittämä. Ensimmäisessä osassa saimme osallistua silminnäkijöiden kertomuksiin tapahtumista. Eräs silminnäkijä kertoi, että poliisi ohjasi Falun Gongin harjoittajat kahdelle kiertotielle, jotka leikkasivat toisensa Zhongnanhain pääsisäänkäynnin kohdalla ja muodosti sillä tavalla ympyrän. Jopa silloin kun silminnäkijä kertoi meille näistä faktoista, hän ei ajatellut, että poliisi oli johtanut ihmiset harhaan. Hän kertoi ainoastaan näkemänsä. Useat ihmiset, mukaanlukien Falun Gongin harjoittajat, eivät olleet tietoisia tapahtuneesta ennenkuin olivat lukeneet hänen kertomuksensa. Vasta 24. kesäkuuta osa harjoittajista kiinnittivät huomion salaliittoon eräässä artikkelissa, joka julkaistiin Internetissä.

Osassa 2 mainittiin, että Turvallisuusosasto oli kolme päivää ennen tapahtumaa 25. huhtikuuta, vastaanottanut informaatiota ja piti tarkkaan silmällä tilannetta. He päättivät olla raportoimatta tiedosta ja sen sijaan valitsivat kritiikin ottamisen jälkeenpäin. Raportoitiin myös, että He Zuoxiu sanoi, kun häneltä kysyttiin tapahtumasta kommentteja: ”Nykytilanteessa en halua kommentoida, koska en halua sekoittaa järjestelyjä.” Suunnittelivatko määrätyt ihmiset jollakin hallitusosastolla huhtikuun 25. tapahtuman? Saattoivatko He Zuoxiu’n artikkelit ja Tianjinin turvallisuuspalvelun pidätykset kaikki olla pieniä ansoja, jotka olivat osia suuremmasta pääsuunnitelmasta?

Falun Gong-harjoittajat matkustivat Pekingiin jättääkseen vetoomuksen.

Kuten jo aikaisemmin osassa 2 mainittiin, matkustivat harjoittajat Pekingiin ja Tianjiniin syystä, että ei ollut mitään muuta keinoa raportoida totuutta. Toimintatapa jonka he ottivat, kutsutaan ”vetoomukseksi”, joka on Kiinan laissa suojattu oikeus. Lakipykälä 41:n mukaan, Kiinan kansantasavallan perustuslaissa kansalaisilla on oikeus arvostella ja ehdottaa mille tahansa kansalliselle instituutiolle ja sen henkilökunnalle. Kansalaisilla on oikeus valittaa, jättää syytöshakemuksia tai sanoa mielipiteensä kansallisiin instituutioihin kun se koskee jonkun käyttäytymistä instituutiossa tai sen henkilökuntaa joka rikkoo lakia tai epäonnistuu täyttämään vastuunsa. Kiinalaisen ”vetoomuskoodin” kymmenenteen kaareen on kirjoitettu, että vetoomusprosessin kysymykset tulee jättää kyseiselle toimintaosastolle, tai astetta korkeammalle tasolle, koska näillä osastoilla on laillinen oikeus tehdä päätös. Falun Gongin harjoittajien kokoontumista Tianjinissa ja Zhongnanhailla ei sen vuoksi pidä katsoa mielenosoitukseksi.

Sen jälkeen kun Tianjinin turvallisuuspalvelu pidätti harjoittajia 23. huhtikuuta, kerääntyi joukko harjoittajia Tianjinin kaupungin valitustoimistolle vain vedotakseen ja tuodakseen esille totuuden. Vetoomusta ei kuitenkaan otettu vastaan. Sen sijaan noin 40 muuta harjoittajaa pidätettiin. Tämän seurauksena Falun Gongin harjoittajat olivat pakotettuja vetoamaan Tianjinin kaupunginjohtajan tasoa korkeammalle, joka tässä tapauksessa on keskushallitus Pekingissä. Harjoittajat eivät vaeltaneet kaduilla, jonka vuoksi sitä ei voi kutsua paraatiksi. Heillä ei ollut banderolleja tai plakaatteja, joten sitä ei voi kutsua mielenosoitukseksi. Kiinassa vetoomus ei vaadi lupahakemusta yleiseltä turvallisuuspalvelulta. Jokainen harjoittaja edusti ainoastaan itseään ja halusi raportoida epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, jonka hän tai hänen ystävänsä ja sukulaisensa olivat kokeneet. Valitus Tianjinissa ja Pekingissä ei rikkonut mitään asetusta.

Li Hongzhi on aina opettanut Falun Gongin harjoittajille, että he eivät saa rikkoa lakia. Jokainen aito harjoit-taja pysyy tässä opetuksessa, joka on yksi Falun Gongin periaatteita, eikä rikkoisi lakia. Sen vuoksi harjoittajat käyttäytyivät aina rauhallisesti ja ystävällisesti tapahtumien aikana. He olivat järjestyksessä ja noudattivat poliisin järjestelyjä ja ohjeita. He olivat siellä, johon vetoomustoimiston henkilökunta ja poliisi heidät ohjasi kun he odottivat tapaamista hallituksen virkamiesten kanssa. Koko prosessin aikana yhtään plakaattia tai iskulausetta ei ollut, he eivät myöskään estäneet liikennettä. Harjoittajat poimivat jopa kaikki roskat joita alueella oli. Tällaisista yksityiskohdista raportoi kansainvälinen massamedia.

Zhongnanhain tapahtumia ei suunnitellut Li Hongzhi tai joku aito Falun Gong-harjoittaja.

Laajassa Kiinan turvallisuuspalvelun kokoamassa raportissa syytettiin Li Hongzhi’ta Pekingissä oleskelusta päivää ennen 25. huhtikuuta jaettä hän olisi johtanut koko tapahtuman kulissien takana. Tosiasia on, että Li Hongzhi teki välilaskun Pekingissä matkallaan Australiaan, jossa hän osallistui Falun Gongin konferenssiin, mutta hän ei ollut Pekingissä sinä päivänä. Kustannussyistä hän piti tauon matkallaan, osittain Pekingissä ja osittain Hongkongissa. Hän viipyi Pekingissä transit-ajan, joka oli 48 tuntia ja jätti Pekingin 24. huhtikuuta jatkaakseen Hongkongiin. Kiinan hallitus väittää, että tämä ei ollut sattuma ja että hän suunnitteli asioita samalla kun hän käytti syynä lentotransitia. Kuten osassa 2 mainittiin, on kuitenkin myös ihmisiä, jotka uskovat, että Zhongnanhain tapahtumat olivat joidenkin harvojen turvallisuusosaston henkilöiden suunnittelemia. Emme tiedä mitään varmaa emmekä halua spekuloida sitä, kuka suunnitteli Zhongnanhain tapahtumat. Haluamme ainoastaan kyseenalaistaa väärät syytökset, joissa Li Hongzhi olisi järjestänyt kaiken.

Kiinan hallitus ihmetteli, kuinka niin monet ihmiset saattoivat saapua Zhongnanhaille samanaikaisesti, ilman minkäänlaista organisaatiota. Itse asiassa se johtui suurimmaksi osaksi siitä, että harjoittajat levittivät informaatiota henkilökohtaisissa verkostoissaan harjoituspaikoillaan. Falun Gong leviää yleensä yksittäisten harjoittajien kautta, kun he ovat saaneet henkilökohtaista hyötyä menetelmästä, niin he kertovat siitä ystävilleen ja perheilleen. Useat ihmiset harjoittavat ryhmissä puistoissa. Tämän henkilökohtaisen verkoston avulla saattoi minkä tahansa tapahtuman tuoda lyhyessä ajassa monille ihmisille, ilman organisaatiota ja ilman erityistä henkilöä sen suunnitteluun.

Kuinka 10 000 ihmistä voi kokoontua olematta ”organisoituja”

Epäilykset kuinka 10 000 ihmistä saattoi kokoontua ilman organisaatiota, johtuu ymmärryksen puutteesta Falun Gongiin. Aluksi on ymmärrettävä että harjoittaja työskentelee kultivointinsa kanssa päivittäin. He yrittävät tulla paremmiksi ihmisinä, tekevät harjoituksia ja työskentelevät henkilökohtaisen käytöksensä kanssa. He ovat todenneet tämän menetelmän harvinaisen hyväksi ja tyypillistä on, että koetaan suuria mentaalisia ja fyysisiä parannuksia terveydentilassa. Se on koskettanut syvällisesti heidän sydäntään ja he haluavat jakaa tämän tunteen kertomalla muutoksista toisille jotka ovat sen tarpeessa. Siis kun harjoittajat huomasivat, että Falun Gongia mustamaalattiin pahantahtoisesti ja massamediat toivat sen väärällä tavalla esille, he halusivat oikaista vääryyden. He halusivat tuoda oman näkökantansa asiasta ja antaa lukijoille mahdollisuuden tietää totuus.

Voidaan helposti kuvitella että henkilö tässä tilanteessa ajattelee: ”Minulla ei ole mitään mahdollisuutta esiintyä TV:ssä, saada uutisartikkelia julkaistuksi tai saada jotakin toista kertomaan oma näkökantani asiaan. Tunnen tämän hyvin voimakkaasti, siispä menen ja ilmaisen vain näkökantani.” Se mikä on hämmentävää, on Zhongnanhaille kokoontuneiden lukumäärä, eli 10 000 henkilöä. On helppoa kuvitella yhden, kahden tai kolmen ihmisen menevän ja tekevän vetoomuksen. Mutta 10 000 – se vaikuttaa siltä kuin se olisi välttämättä pitänyt koordinoida ja suunnitella. Mutta miksi? Me puhumme todellakin yksilöistä jotka tekevät yksilölliset päätöksensä.

Kyllä, Zhongnanhailla oli paljon väkeä, mutta on myös niin, että monet ihmiset harjoittavat Falun Gongia- todella monet. Useimmat heistä eivät menneet sinne. Miksi odottaisimme vain 10 000 jos kaikkilla niillä jotka harjoittavat Falun Gongia, olisi ollut johtaja joka koordinoi heidät tekemään suuren tapahtuman? Ottakaa silloin huomioon että siihen aikaan noin 70 – 100 miljoonaa ihmistä harjoitti Falun Gongia Kiinassa. Se, että ainoastaan pieni osa koko harjoittajamäärästä ilmaantui paikalle ilmaistakseen, että heidän mielestään asiassa oli jotakin, joka ei ollut oikein, osoitti että Zhongnanhain tapahtuma ilman epäilystä oli suunnittelematon kampanja.

Kuitenkin ihmisillä on vaikeaa kuvitella että niin monet ihmiset menivät Zhongnanhaille oma-aloitteisesti. Tekivätkö he todellakin päätöksen itsenäisesti? Tarvitsee vain muistaa ihmisten spontaanit kokoontumiset ympäri maailmaa vuonna 1980 kunnioittaakseen murhattua John Lennonia. Kansa kokoontui banderollien, maalauksien, kynttilöiden, musiikin ja muistoesineiden ympärille. Kuka organisoi kaiken tämän? Mitkä komiteat lähettivät heidät? Kuka levitti valokuvat ja levyt joita heillä oli mukanaan? Tiedämme varmasti, että nämä olivat ihmisiä jotka spontaanisti seurasivat sydäntään. Näin oli myös Zhongnanhain tapauksessa.

Jotkut panivat merkille: ”Järjestys Zhongnanhailla kuvailtiin paremmaksi kuin paikalla olleilla poliiseilla. Se vaatii harjoitusta.” Kyllä, se vaatisi huomattavan harjoituksen jotta saataisiin suuri kansankokous sujumaan niin hyvässä järjestyksssä. Mutta ajatelkaa jos jokainen yksilö on harjoittanut itsekuria joka päivä monen vuoden ajan, oppinut periaatteet ja jalostanut itseään pisteeseen, jossa impulsiivisia tunnereaktioita ei enää ole, oppinut ottamaan toiset ensin huomioon ja harjoittanut tullakseen paremmaksi ja paremmaksi ihmiseksi jokaisessa persoonallisuuden aspektissa. Falun Gong on ainutlaatuinen menetelmä. Jokaikinen näistä ihmisistä Zhongnanhailla edustivat yksinkertaisesti sitä mitä he olivat oppineet Falun Gongissa, seuraamalla niitä periaatteita, jotka henkisellä tavalla olivat jalostuneet, koskettaneet ja kohottaneet heitä. Tätä käyttäytymismallia he yrittävät pitää joka päivä kodeissaan, kouluissa ja työpaikoillaan ja niin edelleen. Miksi heidän käyttäytymisensä Zhongnanhailla olisi ollut toisenlaista?

Jos tutkimme tätä vähän perusteellisemmin, niin sitä ei ole vaikea ymmärtää. Yksilölle kuri on paljon helpom-paa kuin kokonaiselle kansanjoukolle. Tämä kansanjoukko oli kurinalaisia yksilöitä. Liikennettä ei häiritty, iskulauseita ei kuulunut, mitään banderolleja tai plakaatteja ei näkynyt ja kukaan ei häpäissyt tai loukannut ketään. Falun Gongin harjoittajat eivät ainoastaan poimineet omia roskiansa, vaan he poimivat myös savukkeenpätkät jotka poliisit olivat heittäneet. Tämä oli selvästi epäpoliittinen protesti.

Yhteenveto: Kuka oli todella “häirinnyt sosiaalista tasapainoa”?

Zhongnanhain tapahtumilla oli alkunsa laillisessa yrityksessä vedota viranomaisinstanssiin. Miksi se sai niin traagiset seuraukset? On varmaa, että niitä eivät odottaneet rauhalliset Falun Gongin harjoittajat, jotka menivät oikeusasteisiin hyvillä tarkoituksilla. Jos emme olisi saaneet niin paljon informaatiota ja jos emme olisi yrittäneet löytää johtolankoja, emme olisi löytäneet syitä tapahtumiin. Zhongnanhain tapahtumia ei suunnitellut Li Hongzhi tai joku aito Falun Gongin harjoittaja. Koska keskushallinto on ollut huolestunut harjoittajien suuresta määrästä ja koska he kieltäytyvät uskomasta että Falun Gong ei aiheuta poliittisia ongelmia, he ovat selvästi etsineet tavan eliminoida Falun Gong. Tapaus antoi keskushallinnolle mahdollisuuden iskeä alas ja kieltää Falun Gong. Se kehitti täydellisen tilanteen, joka mahdollisti heidän suunnitelmiensa toimeenpanon.

Eräs TV-ohjelma valtionjohtoisella kanavalla CCTV väitti, että eräs mies käänsi selkänsä perheelleen ja sukulaisilleen aloitettuaan Falun Gongin harjoittamisen, ja sen sijaan alkoi järjettömästi tekemään harjoituksia yötä päivää. Tekemällä tällä tavoin, oli mies jo todellakin poikennut Falun Gongin harjoittajan perusperiaatteista, nimittäin että elää kuten normaali perheenjäsen ja työssäkäyvä ihminen, menemättä äärimmäisyyteen kultivoinnissaan. Li Hongzhi on toistuvasti muistuttanut useissa luennoissaan harjoittajan suhteesta kultivoinnin ja työn välillä, sekä kultivoinnin ja perhe-elämän välillä ja kehottanut kaikkia harjoittajia harmonisoimaan Falun Gongin harjoittaminen arkipäivän normaaleihin tapahtumiin. Esimerkiksi Li Hongzhi sanoo kirjassa Zhuan Falun:

”Tietysti, kultivointimme aikana tavallisten ihmisten yhteiskunnassa, meidän tulee kaikissa olosuhteissa kunnioittaa ja totella vanhempiamme, kasvattaa lapsiamme, yrittää olla hyviä ja huomaavaisia toisia kohtaan, mukaanlukien sukulaisesi. Kohtele kaikkia samalla tavalla, ole ystävällinen sekä vanhempiasi että lapsiasi kohtaan ja ajattele toisia kaikessa mitä teet. Sellainen sydän on epäitsekäs, ystävällinen ja laupea.”

Yllämainittu niin kutsuttu Falun Gong-harjoittaja ei ole aito harjoittaja, koska hän ei seurannut Falun Gongin standardia ylipäänsä.

Falun Gongin harjoittajat ovat tunnettuja olemalla esimerkillisiä yhteiskunnan kansalaisia. He ovat ahkeria työssään, sitoutuvia ja rehellisiä, eivät ole kiinnostuneet henkilökohtaisista voitoista ja menetyksistä, ovat ankaria itseään kohtaan ja ystävällisiä ja ajattelevaisia toisia kohtaan. Useat Falun Gongin harjoittajat Kiinassa on nimetty työpaikoillaan parhaiksi työntekijöiksi. Changchunin kaupungissa oli sanonta, joka kiersi niiden keskuudessa joiden tehtävänä oli palkata työvoimaa: ”Palkkaamme kenet tahansa, joka harjoittaa Falun Gongia, koska haluamme olla työntekijöiden suhteen varmoja mielessämme.” Kodeissaan Falun Gongin harjoittajat ovat huomaavaisia ja hyviä aviomiehiä, rouvia tai lapsia, jotka aina työskentelevät luodakseen rauhallisen ja harmonisen perhe-elämän. Nämä ominaisuudet eivät häiritse sosiaalista järjestystä, vaan tekevät sen turvallisemmaksi.

Li Hongzhi on selvästi ja lyhyesti sanonut, että “Kaikkien Falun Gong-harjoittajien on noudatettava lakeja eri maissa. Mitkä tahansa menettelyt, jotka rikkovat maan lakeja ja politiikkaa vastaan, ei sallita Falun Gongin hyveellisyydessä.” Myötätunnon painottaminen, harmonia ja rauhallisuus turvaavat hyvin toimivan yhteiskunnan ja on sopusoinnussa ”tasapaino ennen kaikkea”, Kiinan hallituksen toiveen kanssa. ” Huolimatta siitä, ovatko he kaupungin kaduilla, työpaikalla tai perheensä parissa, kaikki Falun Gongin harjoittajat yrittävät tehdä parhaansa auttaakseen toisia ja ollakseen positiivinen osa yhteiskuntaa. Sen sijaan että hallitus kiittäisi ja toivottaisi tervetulleeksi Falun Gongin positiiviset vaikutukset yhteiskunnassa, se on tehnyt miljoonista ja taas miljoonista hyvistä ihmisistä vastustajiaan ja luonut sen seurauksena oman konfliktin – sosiaalisen levottomuuden - huolimatta siitä, että harjoittajat eivät ole hallitusta vastaan. Vanhemmat on raahattu vankeuteen tai lähetetty työleireille ja pakotettu jättämään lapsensa lähtiessään, joskus jopa ilman hoitoa. Perheitä ja naapuruussuhteita on revitty hajalle. Äitejä on pakotettu mustamaalaamaan tyttärensä, poikia on pakotettu ilmiantamaan isänsä ja naapurit on pakotettu raportoimaan toisistaan poliisille.

Kirjaimellisesti sanottuna kenenkään ei ole sallittu olla neutraali. Lukemattomia opiskelijoita on potkittu kouluistaan, koska he ovat harjoittaneet Falun Gongia. Useita aikuisia on erotettu työstään ja heille on määrätty korkeita sakkoja, koska he eivät ole lopettaneet harjoitustaan. Kysymmekin Kiinan hallitukselta, kuka silloin on häirinnyt sosiaalista tasapainoa? Jos Falun Gong jollakin tavalla, jollakin pienelläkään tavalla, on häirinnyt sosiaalista tasapainoa (tämä tarkoittaa sen osoittamista jos ylipäänsä mitään häiriötä on ollut), on Kiinan hallitus ulkoapäin objektiivisesti tarkasteltuna, ylittänyt meidät satakertaisesti.


* * *

Facebook Logo LinkedIn Logo Twitter Logo Email Logo Pinterest Logo

Voit vapaasti tulostaa ja jakaa kaikkia Clearharmonyn artikkeleita, mutta pyydämme mainitsemaan lähteen.